| Historiaa |
Yhdistyksen alkuvaiheistaKeski-Pohjanmaalle alettiin puuhata palveluskoiratoimintaa vuonna 1961, jolloin kutsuttiin kiinnostuneita henkilöitä kokoukseen Kokkolan kauppaseuralle perustamaan palveluskoirayhdistystä. Kokouksessa olivat läsnä Jussi Isotalo, Arto Virrankoski ja Jussi Pökkä. Yhdis-tyksen nimeksi tuli Keskipohjanmaan palveluskoira kilta ja sen tarkoituksena oli tehdä palvelus-koiratoimintaa tunnetuksi. Vuonna 1963 toimintaan otettiin mukaan myös seurakoirat. Koirien koulutus alkoi samana vuonna. Koulutusta järjestettiin kolme kertaa viikossa Lohtajan Vattajalla ja kouluttajana toimi Arvo Salonen. Keskipohjanmaan Palvelus- ja Seurakoira Kiltan perustava kokous pidettiin 13.6.1963 Hotelli Grandissa. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat Jussi Isotalo, Veikko Hassinen ja Frans W. Tammenkukka. Heidän lisäkseen perustavassa kokouksessa olivat läsnä Arvo Salonen, Kerttu Meriläinen, Alli Jylhä, Eevi Tuokko, Reino Anttonen, Martti Hirvi, Kalervo Herlevi, Paavo Nikka, Eila Jääskeläinen ja Risto Jääskeläinen. Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäinen hallitus, jonka puheenjohtajaksi tuli Veikko Hassinen, varapuheenjohtajaksi Frans W. Tammenkukka, sihteeriksi Jussi Isotalo ja rahastonhoitajaksi Martti Hirvi. Muut varsinaiset jäsenet olivat Eevi Tuokko, Eila Jääskeläinen ja Kerttu Meriläinen ja varajäsenet Alli Jylhä, Arvo Salonen ja Reino Anttonen. Vuoden 1964 vuosikokouksessa oli läsnä 22 yhdistyksen jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Jussi Isotalo. Koulutuksia järjestettiin silloin Kälviän Karhulahdessa ja Kokkolan raviradalla. Kouluttajana toimi edelleen Arvo Salonen. Yhdistys liittyi jäseneksi Suomen Palveluskoiraliittoon. Vuonna 1965 yhdistys rekisteröitiin. Puheenjohtajana jatkoi edelleen Jussi Isotalo. Kilta liittyi jäseneksi Keski-Pohjanmaan kennelpiiriin. Yhdistys järjesti silloin myös ensimmäisen kerran pk-kokeet. Koulutusta järjestettiin edelleen Karhulahdessa ja kouluttajana toimi Arvo Salonen. Oma koulutuspaikka Kokkolasta saatiin vuonna 1966. Kouluttajina toimivat silloin Arvo Salonen, Eila Jääskeläinen ja Ilkka Rissanen. Yhdistys järjesti kolme pk-koetta. Puheenjohtajaksi valittiin Arvo Salonen. Hän sai myös ensimmäisenä kiltassa tuomaripätevyyden tottelevaisuus-, jälki- ja viestilajeissa. Jäsenmäärä oli vähitellen kasvanut ja vuonna 1966 jäseniä oli 44. Vuonna 1967 puheenjohtajaksi vaihtui Frans W. Tammenkukka. Kilta liittyi jäseneksi Suomen Kennelliittoon. Pk-kokeita pidettiin kahdet ja niihin osallistui yhteensä 29 koiraa. Kouluttajina toimivat Eila Jääskeläinen ja Ilkka Rissanen. Kilta oli ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä koiranäyttelyä. Näyttely järjestettiin yhteistyössä Kokkolan metsästysseuran kanssa ja siihen osallistui 176 koiraa. Eila Jääskeläinen sai tuomaripätevyyden tottelevaisuus-, jälki- ja viestilajeissa. Vuonna 1967 Kokkolaan perustettiin myös uusi palveluskoirayhdistys, johon siirtyi osa jäsenistä. Vaikka edellisenä vuonna oli näyttänyt siltä että koko yhdistyksen toiminta loppuisi uuden yhdistyksen perustamisen myötä, kilta selvisi vaikeista ajoista ja vuonna 1968 jäsenmäärä oli 74. Kouluttajiakin saatiin lisää, sillä kouluttajina toimivat Eila Jääskeläinen, Ilkka Rissanen, Kaija Uusikartano, Toivo Uusikartano ja Pentti Ketola. Frans W. Tammenkukka jatkoi puheenjohtajana. Pk-kokeita järjestettiin kolme kappaleita ja niihin osallistui 44 koiraa. Kilta järjesti ensim-mäisen oman koiranäyttelynsä, jossa olivat mukana palveluskoirat, terrierit, vinttikoirat, seura-koirat ja kääpiökoirat. Yhdistys järjesti ensimmäisen kerran lapsi ja koira -kilpailun. Lasten koiravaljakkoajeluihin osallistui yhteensä 383 lasta. Vuosi 1969 Vuonna 1969 puheenjohtajana jatkoi Jussi Isotalo. Eila Jääskeläinen valittiin Keski-Pohjanmaan kennelpiirin johtokuntaan, ja hän oli myös varajäsenenä Suomen Kennelliiton valtuustossa. Kilta järjesti ensimmäisen seurakoirien tottelevaisuuskilpailun, johon osallistui seitsemän koiraa. Järjestettiin myös pk-kokeita ja kaikkien rotujen näyttely. Vuonna 1970 jäseniä oli jo 87. Puheenjohtajaksi vaihtui Rolf Majabacka. Koulutusta järjestettiin kolme kertaa viikossa ja kouluttajina toimivat Kaija Uusikartano, Eila Jääskeläinen, Karl-Gustav Brandt, Pentti Ketola, Toivo Uusikartano ja Stig Vehkaoja. Pk-kokeita järjestettiin kaksi ja niihin osallistui 47 koiraa. Talviharjoitteluun löytyi ensimmäisen paikka vuonna 1971, jolloin päästiin harjoittelemaan Kokkolan Urheilutalon maapohjahalliin. Pk-kokeita järjestettiin neljä kappaletta ja niihin osallistui 75 koiraa. Kokkolan Metsästysseuran kanssa järjestettyyn kaikkien rotujen näyttelyyn osallistui 317 koiraa. Puheenjohtajaksi valittiin Matti Suhonen. Ensimmäinen kansainvälinen näyttely järjestettiin vuonna 1972 yhdessä Kokkolan Metsästysseuran kanssa. Koiria oli mukana 467. Pk-kokeita järjestettiin kolme ja niihin osallistui 55 koiraa. Puheenjohtajana jatkoi Matti Suhonen. Koulutusta saatiin edelleen pitää myös talvella urheilutalon maapohjahallissa. Kouluttajina toimivat Kaija Uusikartano, Erik Kujansivu, Karl-Gustav Brandt, Sonja Kero, Jaakko Järvi ja Toivo Uusikartano. Eila Jääskeläinen edusti Keski-Pohjanmaan kennelpiiriä Suomen Kennelliiton valtuustossa. (Tämä katsaus ensimmäisen 10 vuoden toiminnasta perustuu Eila Jääskeläisen kokoamaan historiikkiin) Seuraavat vuosikymmenet Valitettavasti osa yhdistyksen arkistoista on kadonnut, joten tiedot 1970 -luvun toiminnasta ovat niukkoja. Hallituksen puheenjohtajina toimivat Kiltan pitkäaikaisin sihteeri oli Kaija Uusikartano vuosina 1972-1982. Kokkolaan perustettiin 1980-luvun alussa erillinen palveluskoirayhdistys, ja palveluskoiratoiminta loppuikin sitten kiltassa vuonna 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen yhdistys muutti nimensä Keski-Pohjanmaan Koirakiltaksi. Uusia lajeja on tullut toimintaan mukaan: noutajien taipumuskokeet, agility, vepe, mäyräkoirien ajokoe ja viimeisimpänä koirahiihto. Merkkipaaluja kiltan historiassaKeskipohjanmaan Palvelus- ja Seurakoira Kilta perustetaan 13.6.1963 |